Debianin voi asentaa eri lähteistä - sekä paikallisasennuksena (CD, kiintolevy, levykkeet) että etäasennuksena (FTP, NFS, PPP, HTTP). Debian tukee myös suurta valikoimaa laitteistokokoonpanoja, joten ennen asennuksen aloittamista pitää vielä tehdä muutama valinta. Tämä luku käsittelee näitä valintoja ja sitä, kuinka eri vaihtoehdoissa toimitaan.
Eri asennusvaiheissa voidaan asentamiseen käyttää eri menetelmiä. Asennuksen voi esimerkiksi käynnistää levykkeiltä, mutta syöttää asennuksen myöhemmille vaiheille tiedostoja kiintolevyltä.
Asennuksen edetessä siirrytään pienestä ja toiminnoiltaan suppeasta, vain keskusmuistissa elävästä järjestelmästä, täysin ominaisuuksin varustettuun kiintolevylle asennettuun Debian GNU/Linux-järjestelmään. Eräs varhaisten asennusvaiheiden tärkeimmistä tavoitteista on lisätä järjestelmän tukemien laitteiden (esim. ohjainkorttien) ja ohjelmien (esim. verkkoprotokollien ja tiedostojärjestelmäajurien) määrää. Myöhemmät asennusvaiheet voivat täten käyttää laajempaa asennuslähdevalikoimaa kuin aiemmat.
Useimmiten on helpointa käyttää Debian CD -levykokoelmaa. Jos levykokoelma on käytettävissä ja tietokoneesi tukee suoraan CD:ltä käynnistämistä, niin vaihtoehtoa kannattaa käyttää! Aloita asennus asettamalla CD-levy asemaan, käynnistämällä kone uudelleen ja jatkamalla seuraavaan kappaleeseen. Jos vakioasennus ei toimi laitteistossasi, voit palata takaisin ja lukea vaihtoehtoisista ytimistä ja asennusvaihtoehdoista. Erityisesti kannattaa huomata, että jotkut CD-kokoelmat tarjoavat eri ytimiä eri CD-levyillä, joten joskus joltain muulta kuin ensimmäiseltä levyltä aloitettu asennus saattaa toimia.
Seuraavassa tarkennetaan hieman kohtia, joissa pitää valita asennuslähde tai tehdä myöhemmin valittaviin lähteisiin vaikuttava valinta:
Valintoja tehtäessä tulee pitää mielessä muutama asia. Ensimmäinen koskee ydintä: ensikäynnistykseen valitsemasi ydin jää myös valmiiksi asennettuun järjestelmään. Koska laiteajurit ovat ydinriippuvaisia, tulee ajurikokoelmaksi valita valitun ytimen kanssa sopiva paketti. Oikean ytimen — tai oikeammin ydinkokonaisuuden — valitsemiseen palataan myöhemmin uudelleen.
On hyvä myös huomata, että eri ytimillä on erilaisia verkko-ominaisuuksia. Ytimen valitseminen siis vaikuttaa myös siihen, voidaanko tiettyjä verkkoasennusvaihtoehtoja käyttää.
Lopuksi, ladattavat ajurit mahdollistavat yhä uusien laitteiden (verkkokorttien, kiintolevyohjaimien...) ja tiedostojärjestelmien (esim. NTFS tai NFS) käyttämisen. Näin asennustaltioiden kirjo kasvaa entisestään.
Ydin täytyy valita laitteiston mukaan. Kutakin aliarkkitehtuuria varten on oma hakemisto, josta löydät ohjeita.
Käynnistettäessä asennus CD-levyltä kannattaa huomata, että CD-kokoelman eri levyillä on erilaiset asennusytimet. CD-levyn ohjeista löydät lisää tietoja. Lisätietoja eri ytimistä eri CD-levyillä tarvitaan!
Tämä osa esittelee laitteistotyypit, jotka saattavat ja yleensä toimivat eri asennusvaiheissa. Kaikkien esitettyjen laitetyyppien toimimisesta kaikilla ytimillä ei kuitenkaan ole mitään takuita. Esimerkiksi RAID-laitteet eivät yleensä ole käytettävissä ennen kuin asianmukaiset ajurit on asennettu.
Asennusjärjestelmän esikäynnistys on ehkä asennuksen vaativin osa. Seuraavassa kappaleessa käydään läpi lisäyksityiskohtia, mutta yleensäottaen asennuksessa on seuraavat vaihtoehdot:
Seuraavassa taulukossa on lueteltu asennuksen eri vaiheissa käytettävissä olevat asennuslähteet. Sarakkeet esittävät asennuksen eri vaiheita; sarakkeet on lueteltu vasemmalta oikealle asennusvaiheiden esiintymisjärjestyksessä. Tyhjä solu tarkoittaa, että asennuslähde ei ole käytettävissä ko. vaiheessa, K että lähde on käytettävissä ja J, että lähde saattaa olla joissain tapauksissa käytettävissä.
käynnistys | ydinotos | ajurit | perusjärjestelmä | paketit | asennustaltio
J | | | | | tftp
J | K | K | K | | levyke
J | K | K | K | K | CD-levy
J | K | K | K | K | kiintolevy
| K | K | K | K | NFS
| | J | K | K | lähiverkko
| | | | K | PPP
Taulukosta näkee esimerkiksi, että PPP:n kautta voi asentaa ainoastaan paketteja.
Huomaa, että ytimen ja ajurit sisältävää lähdettä ei kysytä kaikissa asennustavoissa. Jos asennus käynnistetään CD-levyltä, ydin ja ajurit haetaan automaattisesti CD-levyltä. On tärkeää, että jos asennus on tehty levykkeeltä, niin valitaan mahdollisimman aikaisin asennuksessa joku parempi asennuslähde. Asennuslähteiden valinnassa täytyy kuitenkin aina olla johdonmukainen: et voi käyttää Rescue Floppy-levykettä yhdestä aliarkkitehtuurista ja Driver Floppies-levykettä toisesta.
Käynnistyssarakkeen kaikki vaihtoehdot on merkitty J:llä, koska tuetut käynnistystavat vaihtelevat suuresti eri arkkitehtuureilla.
Lähiverkko- ja PPP-rivit viittavat Internet-pohjaiseen tiedostosiirtoon (FTP, HTTP ja vastaavat) ethernetin tai puhelinlinjan kautta. Yleensä verkkosiirto ei ole käytettävissä, mutta tietyillä ytimillä vaihtoehtoa voidaan käyttää jo aikaisessa vaiheessa. Järjestelmää ennestään tuntevat käyttäjät voivat käyttää verkkoyhteyksiä levyjen liittämiseen verkosta tai muihin virityksiin. Näiden asioiden käsitteleminen ei kuitenkaan kuulu tämän oppaan piiriin.
Hanki Debian GNU/Linux-järjestelmän CD-kokoelma. Käynnistä asennus CD-levyiltä jos suinkin mahdollista.
Jos olet lukenut asennusohjetta näin pitkälle, käynnistys CD-levyltä ei ilmeisesti ole onnistunut tai et vain ole halunnut käynnistää CD-levyltä. Jos ongelma on vain siinä, että tietokone ei pysty käynnistymään CD-levyltä, lienee helpointa ottaa ensikäynnistykseen tarvittavat tiedostot CD:ltä ja käyttää niitä levykkeiden tekemiseen tai käynnistää asennus toisesta käyttöjärjestelmästä.
Jos tämäkään ei onnistu ja tietokoneessa on käyttöjärjestelmä, jonka käytössä on hieman vapaata levytilaa, seuraavasta voi olla apua. Esiasennusjärjestelmä osaa lukea useita tiedostojärjestelmiä (poikkeuksena NTFS — sitä varten täytyy ladata ajuri). Jos asennus osaa lukea tiedostojärjestelmää, josta löysit vapaata tilaa, voit ladata ohjeet, käynnistysotokset ja apuohjelmat tuolle toiselle tiedostojärjestelmälle sekä hakea olennaisten ajurien arkiston yhtenä tiedostona. Voit ladata myös perusjärjestelmän yhtenä ainoana tiedostona. Käynnistettyäsi asennuksen voit osoittaa asennuslähteeksi toisella osiolla olevat tiedostot.
Yllä esitetyt vaihtoehdot ovat vain ehdotuksia. Yleisesti ottaen kannattaa valita vaihtoehto, joka tuntuu kätevimmmältä. Levykkeet eivät ole mukavia eivätkä luotettavia, joten niistä kannattaa pyrkiä eroon niin pian kuin mahdollista. Verrattuna olemassaolevasta käyttöjärjestelmästä käynnistämiseen levykkeeltä käynnistäminen voi kuitenkin olla yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi tapa. Levykkeitä kannattaa täten harkita jos vain järjestelmäsi niitä tukee.
Seuraavassa on jäsennelty lista disks-arm-hakemistosta löytyvistä
tiedostoista. Kaikkia tiedostoja ei ole välttämätöntä imuroida; tarvittavat
tiedostot määräytyvät käytettävistä käynnistys- ja perusjärjestelmätaltioista.
Useimmat tiedostot ovat levykeotoksia. Otos on sellainen yksi tiedosto, jonka
voi kirjoittaa suoraan levykkeelle ja näin luoda levykkeelle haluttu sisältö.
Nämä otokset riippuvat ymmärrettävästi kohdelevykkeen koosta. Esimerkiksi 3,5
tuuman vakiokorput ovat yleensä 1,44 megatavun kokoisia. Tämä onkin ainoa
levykekoko, jota tällä arkkitehtuurilla tuetaan. 1,44 megatavun levykeotokset
ovat hakemistossa images-1.44.
Jos luet tätä opasta selaimella Internet-verkkoon kytketyllä tietokoneella,
voinet noutaa tiedostot valitsemalla niiden nimet selaimella. Selaimesta
riippuen voit joutua tekemään jotain erikoistoimenpiteitä tiedoston
imuroimiseksi raakabinäärimuodossa. Esimerkiksi Netscape-selaimella linkkiä
painaessa tulee pitää vaihtonäppäintä alaspainettuna. Tiedostot voi imuroida
joko tässä oppaassa olevista osoitteista tai osoitteesta http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/.
Vastaavat hakemistot löydät myös mistä tahansa Debian-peilistä.
install.fi.txtinstall.fi.htmlinstall.fi.pdffdisk.txtcfdisk.txthttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/basecont.txthttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/md5sum.txtmd5sum voit varmistaa, että tiedostot ovat alkuperäisiä ajamalla
komennon md5sum -v -c md5sum.txt.
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/netwinder/images-1.44/rescue.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/riscpc/images-1.44/rescue.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/netwinder/images-1.44/root.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/riscpc/images-1.44/root.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/netwinder/linuxhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/riscpc/linuxhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/cats/tftpboot.imghttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/netwinder/tftpboot.imgroot.bin-juuritiedostojärjestelmän.
Tiedostoa tftpboot-netwinder.img voidaan käyttää
verkkokäynnistykseen CATS-koneilla. Verkkokäynnistys ei tällä hetkellä toimi
muilla järjestelmillä.
Nämä tiedostot sisältävät ydinmoduleja eli ajureita kaikenlaisille oheislaitteille, jotka eivät ole ensikäynnistyksessä välttämättömiä. Ajureiden käyttöönotto on kaksivaiheinen toimenpide: ensin tunnistetaan käytettävä ajuriarkisto, jonka jälkeen valitaan halutut ajurit.
Muista, että ajuriarkiston täytyy vastata käytettävää ydintä.
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/driver-1.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/netwinder/drivers.tgzhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/riscpc/drivers.tgzDebianin "perusjärjestelmä" on niiden pakkausten ydinjoukko, jotka tarvitaan Debianin ajamiseksi pienimmässä mahdollisessa itsenäisessä kokoonpanossa. Heti, kun perusjärjestelmä on säädetty ja asennettu, kone voi toimia itsenäisesti.
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/base2_2.tgzhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/base-1.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/base-2.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/base-3.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/base-4.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/base-5.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/base-6.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/base-7.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/base-8.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/base-9.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/base-10.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/images-1.44/base-11.binhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/base2_2.tgzhttp://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-i386/current/dosutils/rawrite2.exeSeuraavassa keskitytään eri lähteille ominaisiin asioihin. Lukemisen helpottamiseksi lähteet käsitellään samassa järjestyksessä kuin ne ovat aiemmassa asennuslähteitä käsittelevässä taulukossa.
Jotta ensikäynnistys voidaan tehdä verkosta, tulee käynnistyslevykkeillä olla tuki käytetylle verkkoyhteydelle ja verkossa tulee olla saatavilla RARP- tai BOOTP-palvelin ja TFTP-palvelin. Tällä hetkellä CATS- ja NetWinder-järjestelmät tukevat verkkokäynnistystä. Tämä asennustapa on kuvattu kohdassa Booting from TFTP, Kohta 6.4.
Ensi kertaa Debiania asentavien suurin pulma tapaa olla levykkeiden luotettavuus.
Suurin osa ongelmista liittyy Rescue Floppy-levykkeeseen, koska sitä luetaan laitteistosta suoraan ennen Linuxin käynnistymistä. Laitteisto ei useinkaan lue yhtä luotettavasti kuin Linuxin levykeajuri, ja se saattaa noin vain jäädä jumiin tulostamatta virheilmoitusta lukuvirheen tapahtuessa. Driver Floppies-levykkeissä tai peruslevykkeissä saattaa olla myös vikaa, joka usein paljastuu kun järjestelmä alkaa suotaa levy-I/O -virheviestiejä.
Jos asennus jää jumiin tietyn levykkeen kohdalla, kannattaa ensin imuroida levykeotos uudelleen ja kirjoittaa se jollekin muulle levykkeelle. Vanhan levykkeen uudelleenalustus ei välttämättä riitä, vaikka näyttäisikin siltä, että levyke alustettiin virheittä. Joskus kannattaa yrittää kirjoittaa levyke toisella koneella.
Erään käyttäjän mukaan otos täytyi kirjoittaa levykkeelle kolme kertaa ennen kuin se toimi hienosti tällä kolmannella levykkeellä.
Joissain tapauksissa käy niin, että käynnistys saattaa lopulta onnistua kun käynnistystä yrittää samalta levykkeeltä useamman kerran. Tämä kaikki johtuu viallisista laitteista tai laitteiston sisältämistä levykeajureista.
Useimmissa järjestelmissä käynnistys voidaan tehdä levykkeeltä.
Levykkeiltä käynnistämiseksi tarvitaan vain Rescue Floppy- ja Driver Floppies-otokset.
Tarpeen vaatiessa Rescue Floppy-otosta voidaan muokata alkuperäisestä, ks. Pelastuslevykkeen ytimen vaihtaminen, Kohta 9.3.
Rescue Floppy-levykkeelle ei mahdu juuritiedostojärjestelmän otosta, joten juuriotos täytyy kirjoittaa eri levykkeelle. Levykkeen luominen tapahtuu aivan kuten muidenkin otosten kohdalla. Kun ydin on ladattu Rescue Floppy-levykkeeltä asennus pyytää juurilevykettä. Aseta juuritiedostojärjestelmälevyke asemaan ja jatka asennusta.
Huom: Tätä Debianin asennustapaa ei suositella, koska levykkeet ovat yleensä kaikkein epäluotettavin taltiotyyppi. Levykkeiltä asennusta suositellaan vain, jos tietokoneessa ei ole ennestään muita olemassaolevia tiedostojärjestelmiä millään kiintolevyllä.
Levykkeiltä asennus tehdään seuraavasti:
base-1.bin,
base-2.bin jne.
Levyotokset ovat tiedostoja, jotka sisältävät levykkeen täydellisen sisällön
raakavedoksena. Levyotoksia, kuten rescue.bin, ei voi
noin vain kopioida levykeasemalle. Otostiedostojen kirjoittamiseen levykkeelle
raakana käytetään erikoisohjelmaa. Näin on meneteltävä, koska otokset
ovat levyn raakaesityksiä; erikoisohjelmia tarvitaan jotta tiedoston tiedot
voidaan kopioida levykkeelle sektori sektorilta.
Tapa, jolla levykeotokset kirjoitetaan levylle riippuu laiteympäristöstä. Seuraavassa on tietoja eroista eri laiteympäristöissä.
Riippumatta siitä, miten luot levykkeet, kannattaa levykkeiden kirjoitussuojaus napsauttaa päälle kun levyke on luotu. Näin ei tule vahingossa ylikirjoitettua valmiita levykkeitä.
Levykeotostiedostojen kirjoittamiseksi levykkeille tarvitaan yleensä järjestelmän pääkäyttäjän oikeudet. Laita hyväkuntoinen tyhjä levyke levykeasemaan. Anna sitten komento
dd if=tiedosto of=/dev/fd0 bs=1024 conv=sync ; sync
jossa tiedosto on yksi levykeotostiedostoista.
/dev/fd0 on yleisesti käytetty levykelaitteen nimi, se saattaa
olla erilainen omassa työasemassasi (Solariksessa se on
/dev/fd/0). Komento saattaa palautua kehotteeseen, ennen kuin
Unix on lopettanut levykkeen kirjoituksen, joten tarkkaile levykeaseman
merkkivaloa ja varmistu että valo on sammunut ja levy lakannut pyörimästä ennen
kuin poistat sen asemasta. Joissain järjestelmissä levyke on poistettava
asemasta tietyllä komennolla (Solariksessa käytetään
eject-komentoa, ks. manuaalisivu).
Jotkin järjestelmät yrittävät automaattisesti liittää levykkeen
tiedostojärjestelmään, kun se työnnetään levykeasemaan. Tämä ominaisuus täytyy
ehkä kytkeä pois päältä jotta levykkeelle voidaan kirjoittaa raakana.
Valitettavasti tämä tehdään eri tavoin eri käyttöjärjestelmissä. Solariksessa
levykkeeseen pääsee käsiksi raakana kun säädetään asetuksia taltiohallinnassa.
Varmista ensin, että levyke on liitetty automaattisesti (käyttäen komentoa
volcheck tai vastaavaa komentoa tiedostojen hallinnassa). Tällöin
voit käyttää yllä esitettyä dd-komentoa, kunhan muutat parametrin
/dev/fd0 muotoon /vol/rdsk/levykkeen_nimi,
jossa levykkeen_nimi on levykkeelle alustettaessa annettu nimi
(nimeämättömät levykkeet ovat oletuksena nimeltään
unnamed_floppy). Muissa järjestelmissä on parasta kysyä
järjestelmän ylläpidolta.
Ohjelma rawrite2.exe on samassa hakemistossa levykeotosten kanssa.
Hakemistossa on myös tiedosto rawrite2.txt, joka sisältää ohjeita
rawrite2-ohjelman käyttöön.
Ennen kuin yrität kirjoittaa levykeotoksia levykkeille varmistu siitä, että
olet käynnistänyt koneesi DOS-tilaan. Moni on ilmoittanut ongelmista
rawrite2-ohjelmaa Windowsin DOS-ikkunassa käytettäessä.
rawrite2:n kaksoisnapsauttaminen Windowsin Explorerista ei
ilmeisesti myöskään toimi. Jollet tiedä, kuinka DOS käynnistetään, paina vain
F8-näppäintä käynnistyksen yhteydessä.
Kun olet käynnistänyt laitteen DOS-tilaan, anna komento
rawrite2 -f tiedosto -d asema
jossa tiedosto on yksi levykeotostiedostoista ja asema on joko "a:" tai "b:" riippuen siitä, missä asemassa kirjoitettava levyke on.
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-arm/current/rawwrite.ttp
-ohjelma on samassa hakemistossa levykeotosten kanssa. Käynnistä ohjelma
kaksoisnapsauttamalla ohjelmakuvaketta ja kirjoita levykkeelle kirjoitettavan
levykeotostiedoston nimi TOS- komentorivi-ikkunaan.
MacOS:ssä levyotokset kirjoitetaan levykkeelle joko MacOS:n Disk
Copy-ohjelmalla tai suntar-ilmaisohjelmalla. Eräs
mahdollinen kirjoitettava levyotos on root.bin: Etsi
root.bin viralliselta Debian GNU/Linux-CD-levyltä tai imuroi se
lähimmästä Debian-peilistä - muista imuroida binäärimuodossa. Älä
salli imurointiin käyttämäsi ohjelman purkaa tiedostoa sitä imuroitaessa.
Tiedoston ".bin"-pääte ei tarkoita Macbinary-tiedostomuotoa, vaan
binäärimuotoista levyotosta. Levyotoksen voi kirjoittaa levykkeelle jollain
alla selostetulla tavalla.
Disk Copy-ohjelmallaCreator-Changer-ohjelmalla
tehdyt muutokset tarvitaan vain, jos imuroit levyotokset.
Creator-Changer-ohjelma
ja avaa sillä root.bin-tiedosto.
Disk Copy -ohjelma. Jos sinulla on kokonainen
MacOS-järjestelmä tai -CD, ohjelma on todennäköisesti jo saatavilla. Jos ei,
niin etsi osoitteesta http://asu.info.apple.com/swupdates.nsf/artnum/n11162.
Disk Copy ja valitse "Make a Floppy"
Utilities-valikosta. Valitse aukevasta dialogista
lukittu otostiedosto. Ohjelma pyytää asettamaan asemaan levykkeen ja
varmistaa, että todella haluat ylikirjoittaa levykkeen. Kun levyke on
kirjoitettu ohjelman pitäisi poistaa levyke asemasta.
suntar-ohjelmallesuntar osoitteesta http://hyperarchive.lcs.mit.edu/HyperArchive/Archive/cmp/suntar-223.hqx.
Käynnistä ohjelma ja valitse "Overwrite Sectors"
Special-valikosta.
root.bin-tiedosto.
Muista, että ennen kuin käytät luomiasi levykkeitä, kannattaa napsauttaa levykkeen kirjoitussuojaus päälle! Tämä estää MacOS:ää sotkemasta levyä jos yrität vahingossa käyttää sitä.
CD-levyltä käynnistäminen on yksi helpoimmista asennustavoista. Huonolla tuurilla CD-levyn sisältämä ydin ei toimi koneessasi ja on pakko käyttää jotain muuta asennustapaa.
CD-levyltä asennus on kuvattu kohdassa Installing from a CD-ROM, Kohta 6.3.
Huomaa, että tietyt CD-asemat saattavat tarvita erikoisajureita, joten niitä ei välttämättä pysty käyttämään asennuksen alkuvaiheissa.
Ennestään asennetusta käyttöjärjestelmästä käynnistys on yleensä mukava vaihtoehto; joissain järjestelmissä se on ainoa tuettu asennustapa. Tämä asennustapa on kuvattu kohdassa Booting from a Hard Disk, Kohta 6.2.
Eksoottiset laitteet tai tiedostojärjestelmät saattavat rikkoa kiintolevyn tiedostot käyttökelvottomiksi asennuksen alussa. Jos Linux-ydin ei tue järjestelmäsi kaikkia osia, et ehkä pääse tiedostoihin käsiksi edes asennuksen jälkeen!
Asennustavan luonteesta johtuen ainoastaan perusjärjestelmän voi asentaa NFS:n
kautta. Hanki Rescue Floppy- ja Driver Floppies -levykkeet jollakin
ylläkuvatuista tavoista. Jotta peruskokoonpano voidaan asentaa NFS:n kautta
täytyy asennus tehdä normaalisti kuten kohdassa dbootstrap-ohjelman käyttö
järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7 on kuvattu. Muista
ladata verkkokorttisi ja NFS:n ajurimodulit.
Kun dbootstrap kysyy perusjärjestelmän sijaintia (``Asenna peruskokoonpano'', Kohta
7.12), valitse NFS ja seuraa ohjeita.
Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen ARM-arkkitehtuurille
versio 2.2.27, 14.10.2001tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.orgthv+debian@iki.fipanupa@iki.fi